Ku­lu­val­la vii­kol­la vie­te­tään Suo­mes­sa sa­no­ma­leh­ti­viik­koa, min­kä kun­ni­ak­si Sii­ka­jo­ki­laak­son uu­sin nä­köis­leh­ti sekä nä­köis­leh­tien ar­kis­to on kaik­kien va­paas­ti lu­et­ta­vis­sa. Leh­tiä pää­set lu­ke­maan klik­kaa­mal­la si­vun ylä­reu­nas­ta ”Nä­köis­leh­ti” ja syöt­tä­mäl­lä si­sään­kir­jaan­tu­mis­tie­toi­hin käyt­tä­jä­tun­nuk­sen: sii­ka­jo­ki­laak­so ja sa­la­sa­nan: viik­ko.

Nuoret kuitenkin lukevat vain vähän uutisia, joten heillä ei välttämättä ole riittävästi taustatietoja, jonka avulla he kysee­na­lais­tai­sivat lukemaansa

Hanna Vesa, tutkija

Sa­no­ma­leh­ti­vii­kol­la kou­lut tu­tus­tu­vat nuor­ten kans­sa leh­dis­tön ja muun me­di­an si­säl­töi­hin. Tuo­reen tut­ki­muk­sen mu­kaan ylä­kou­lui­käi­set nuo­ret luot­ta­vat vah­vas­ti omaan ky­kyyn­sä ar­vi­oi­da uu­tis­ten luo­tet­ta­vuut­ta. Se sel­vi­ää Sa­no­ma­leh­tien Lii­ton Kan­tar TNS:ltä ti­laa­mas­ta tut­ki­muk­ses­ta.

Tut­ki­muk­ses­sa pu­reu­dut­tiin sii­hen, mi­ten ylä­kou­lui­käi­set nuo­ret ar­vi­oi­vat eri­lais­ten läh­tei­den luo­tet­ta­vuut­ta osa­na net­ti- ja so­me­ar­ke­aan.

Luo­tet­ta­vuu­den ar­vi­oin­nis­sa pe­rin­teis­ten me­di­oi­den brän­deil­lä ja for­maa­teil­la on nuo­ril­le iso mer­ki­tys. Nuo­ret esi­mer­kik­si luot­ta­vat tie­toon, jon­ka läh­tee­nä on tun­net­tu sa­no­ma­leh­tib­rän­di. Myös sa­no­ma­leh­ti­for­maat­ti vies­tii nuo­rel­le luo­tet­ta­vuu­des­ta.

Nuo­ret pi­tä­vät uu­tis­si­säl­tö­jä luo­tet­ta­vi­na. Uu­tis­ten luo­tet­ta­vuus tar­koit­taa nuo­rel­le sitä, et­tä fak­tat ovat oi­kein, ju­tuis­sa ei ole vää­rää tie­toa ei­kä lu­ki­jaa joh­de­ta har­haan. Nuo­ret ei­vät sen si­jaan tar­kas­te­le luo­tet­ta­vuut­ta esi­mer­kik­si sii­tä nä­kö­kul­mas­ta, mitä asi­oi­ta uu­ti­soi­daan ja mitä jä­te­tään uu­ti­soi­mat­ta.

Tut­ki­ja Han­na Ve­san mu­kaan nuo­ren voi ol­la hy­vin vai­ke­aa erot­taa uu­tis­ta va­leu­u­ti­ses­ta, jos se si­jait­see sa­no­ma­leh­den nä­köi­ses­sä ym­pä­ris­tös­sä, kos­ka uu­tis­mai­nen for­maat­ti oh­jaa nuor­ta luot­ta­maan si­säl­töön, vaik­ka se ei oli­si­kaan tot­ta.

– Jos uu­ti­nen kuu­los­taa epä­us­kot­ta­val­ta, tar­kis­te­taan tie­to­ja muis­ta uu­tis­läh­teis­tä. Nuo­ret kui­ten­kin lu­ke­vat vain vä­hän uu­ti­sia, jo­ten heil­lä ei vält­tä­mät­tä ole riit­tä­väs­ti taus­ta­tie­to­ja, jon­ka avul­la he ky­see­na­lais­tai­si­vat lu­ke­maan­sa, Vesa sa­noo.

– Toi­saal­ta kos­ka nuo­ret to­del­la lu­ke­vat vain vä­hän uu­ti­sia, to­den­nä­köi­syys koh­da­ta va­leu­u­ti­nen on pie­ni.

Tutkimus osoittaa, että nuoret tahtovat uutisilta selkeyttä ja helppoutta

Hanna Romppainen, Sanomalehtien liitto

Si­vus­ton ul­ko­nä­kö, jul­kai­si­jan tun­net­tuus ja kä­vi­jöi­den kom­men­tit vai­kut­ta­vat luo­tet­ta­vuu­teen

Suu­rim­mas­sa osas­sa käyt­tä­mis­tään net­ti- ja so­me­si­säl­löis­tä luo­tet­ta­vuus­nä­kö­kul­mal­la ei ole nuo­ril­le ko­vin suur­ta mer­ki­tys­tä. Nuo­ret ar­vi­oi­vat si­säl­tö­jen luo­tet­ta­vuut­ta yleen­sä vain sil­loin, kun heil­le syn­tyy epäi­lys si­säl­lön luo­tet­ta­vuu­des­ta.

Kun nuo­ret lu­ke­vat si­säl­tö­jä, joi­den läh­det­tä he ei­vät pys­ty ni­me­ä­mään, he ar­vi­oi­vat luo­tet­ta­vuut­ta si­vus­ton ul­ko­nä­ön ja si­säl­lön an­ta­mien pie­nien vih­jei­den pe­rus­teel­la. Yh­del­tä hen­ki­löl­tä läh­töi­sin ole­vas­sa si­säl­lös­sä luo­tet­ta­vuut­ta ar­vi­oi­daan hen­ki­lön tun­net­tuu­den, seu­raa­jien mää­rän ja some-yh­tei­sön kom­ment­tien pe­rus­teel­la.

Myös si­säl­lön tuot­ta­jan tapa ker­toa asi­ois­ta vai­kut­taa ko­ke­muk­seen luo­tet­ta­vuu­des­ta.

Eri so­me­ka­na­vis­sa luo­tet­ta­vuus tar­koit­taa eri asi­oi­ta. Esi­mer­kik­si Ins­tag­ra­mis­sa luo­tet­ta­vuus liit­tyy ku­vien ja pro­fii­lin ai­tou­teen, ja Yo­u­tu­bes­sa luo­tet­ta­vuut­ta ar­vi­oi­daan jul­kai­si­jan tun­net­tuu­den ja kä­vi­jöi­den kom­ment­tien avul­la.

So­men ja ne­tin käyt­tö on en­nen kaik­kea yh­tey­den­pi­toa

Tut­ki­muk­sen mu­kaan so­men ja in­ter­ne­tin käyt­tö on ylä­kou­lui­käi­sil­le en­nen kaik­kea yh­tey­den­pi­toa – ole­mas­sa ole­vien ys­tä­vyys­suh­tei­den yl­lä­pi­toa ja uu­sien ys­tä­vyys­suh­tei­den ra­ken­ta­mis­ta. Me­di­a­si­säl­tö­jen seu­raa­mi­ses­sa nuo­ret kes­kit­ty­vät eri­tyi­ses­ti omien kiin­nos­tuk­sen­koh­tei­den­sa sy­ven­tä­mi­seen.

Uu­ti­sia nuo­ret seu­raa­vat koh­ta­lai­sen vä­hän.

Uu­ti­sia nuo­ret seu­raa­vat eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos ta­pah­tu­mat si­joit­tu­vat lä­hel­le omaa ko­ti­paik­ka, kos­ket­ta­vat hei­dän har­ras­tus­taan tai kou­lun­käyn­ti­ään tai ovat niin suu­ria pu­hee­nai­hei­ta, et­tä niis­tä tah­do­taan ol­la so­si­aa­li­sis­sa ti­lan­teis­sa kar­tal­la. Nuo­ret lu­ke­vat uu­ti­sia lä­hin­nä il­ta­päi­vä­leh­dis­tä.

Nuo­ret odot­ta­vat uu­ti­sil­ta viih­dyt­tä­vyyt­tä, riit­tä­vän sel­ke­ää kiel­tä ja sitä, et­tä ym­mär­tä­mi­nen ei vaa­di lii­kaa en­nak­ko­tie­to­ja ai­hees­ta.

– Tut­ki­mus osoit­taa, et­tä nuo­ret tah­to­vat uu­ti­sil­ta sel­keyt­tä ja help­pout­ta. Eri­tyi­ses­ti mo­ni­mut­kais­ten uu­ti­sai­hei­den koh­dal­la toi­mi­tuk­sis­sa on tär­ke­ää muis­taa myös ne lu­ki­jat, joil­la ei ole en­tuu­des­taan ko­vin vah­vo­ja taus­ta­tie­to­ja ai­hees­ta, me­di­a­kas­va­tu­sa­si­an­tun­ti­ja Han­na Romp­pai­nen Sa­no­ma­leh­tien Lii­tos­ta sa­noo.

Nuor­ten kiin­nos­tuk­sen­koh­teet vai­kut­ta­vat vah­vas­ti sii­hen, mitä si­säl­tö­jä he in­ter­ne­tis­tä ja so­mes­ta käyt­tä­vät. Nuo­ret ei­vät ajat­te­le, et­tä al­go­rit­mit ka­peut­ta­vat hei­dän koh­taa­maan­sa so­me­to­del­li­suut­ta. En­nem­min­kin he ovat tyy­ty­väi­siä, kun so­si­aa­li­nen me­dia ja in­ter­net mu­kai­le­vat hei­dän omaa elä­mään­sä ja kiin­nos­tuk­sen­koh­tei­taan.