| Päivitetty
Riistanhoitoyhdistysten ja alueellisen susireviirityöryhmän järjestämään susi-iltaan tuli salin täydeltä väkeä. Kuva Vesa Joensuu
Riistanhoitoyhdistysten ja alueellisen susireviirityöryhmän järjestämään susi-iltaan tuli salin täydeltä väkeä. Kuva Vesa Joensuu
Sudet vetivät Revonlahden koulun liikuntasalin täyteen tiistai-iltana. Koululla järjestettiin susi-ilta, jossa ääneen pääsivät riistapäällikkö Harri Hepo-oja Riistakeskuksesta, alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Risto Hanhineva, maaseutuasiamies Pekka Seppinen ja komisario Juha Niemelä Oulun poliisilaitokselta. Sekä susista huolestunut yleisö.
Oulun eteläpuolella on neljä susilaumaa. Yksi liikkuu Siikajoki-Lumijoki-Liminka -alueella, toinen on Vihanti-Pyhäjoki -alueella, kolmas Pulkkilan ja Rantsilan tienoilla ja neljäs Kärsämäen ja Haapaveden alueilla.
– Laumoja on kohtalaisen paljon. Tämän tiheämpää susikantaa ei ole missään muualla Suomessa, totesi Hepo-oja.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kartan mukaan sudet ovat siirtyneet itärajalta länteen. Ilmeisesti ne ovat tulleet saaliin perässä.
– Itäraja on syöty tyhjäksi ja kun täällä on vastassa semmoinen aita, josta sudet ei pääse yli, niin viiden vuoden kuluttua ei ole yhtään hirviä. Susista kaksi kolmasosaa pois. Ei kuunnella mitään Brysselin neuvoja, vaan tehdään päätökset itse, huolestuneet metsästäjät vaativat.
Siikajoen alueelle asettuneen susilauman vuoksi on perustettu alueellinen susireviiriyhteistyöryhmä, jossa ovat mukana Lumijoki ja Liminka. Yhteistyöryhmän tarkoitus on Hanhinevan mukaan edistää ihmisten ja susien rinnakkaiseloa.
Asutuksen lähellä liikuskelleet sudet pelottavat, vaikka niistä ei ole ollut ihmisille vaaraa. Siikajoen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Keijo Mustonen kertoi, että susipelon vuoksi lapsille haetaan oikeutta koulukuljetukseen.
– Susipelko on iso asia. Sen vuoksi on akkojen lenkkeily loppunut eikä lapset enää uskalla mennä ulos. Susi on jo kansanterveydellinen ongelma, eräs läsnäolija huomautti.
Pelon vuoksi poliisi ei lähde liikkeelle, Niemelä vastasi, vaan vasta sitten jos eläin ei karta ihmisiä, liikkuu asutuksen lähellä päiväsaikaan tai vahingoittaa kotieläimiä. Poliisin ensisijainen keino on karkotus. Se tehdään kahdesti ja tilannetta seurataan useiden viikkojen ajan.
– Karkotus ei ole metsästystä. Lopettaminen on vasta viimeinen keino, Niemelä muistutti.
Sudenkaatolupa annetaan poliisille. Pakkotilanteessa yksityishenkilökin voi suden ampua; koiraansa puolustava metsästäjä tai laiduntavia kotieläimiään puolustava tilallinen Niemelän mukaan eivät joudu käräjille.
– Susilauman hävittäminen siksi, että siitä on koiralle vaaraa, ei ole mahdollista, hän tähdensi.
Susi on aina rauhoitettu, mutta Riistakeskus myöntää kaatoluvan turvallisuusperusteisista tai vahinkoperusteisista syistä. Kannanhoidollista metsästystä on kokeiltu 2015-2016, mutta siitä on valitettu EU-tuomioistuimeen, joten kannanhoidolliset luvat ovat jäissä.
Metsästyslain mukaisia vahinkoperusteisia lupia myönnetään, jos susi ei piittaa karkotuksesta ja käy jatkuvasti syömässä samasta laumasta. Jokainen lupa harkitaan tarkkaan.
– Vahinkojen estämiseksi paras keino on petoaita. Aitaa voi hakea Riistakeskuksesta viimeistään helmikuussa. Siikajoella on hyvät mahdollisuudet saada susireviirin vuoksi, Hepo-oja kannusti.
Siikajoella liikkuvia susia ryhdytään tutkimaan dna-näytteiden avulla. Näytteiden perusteella saadaan tietää susilauman koko ja liikkuminen. Pantatutkimuksiin Luke on saanut 300 000 euron määrärahan, jolla saa 10 pantaa ja yhden kokoaikaisen työntekijän. Yksi panta ehkä tulee Siikajoen laumaan.
Uudet pannat antavat signaalin neljä kertaa vuorokaudessa kuuden tunnin välein. Pantasuden liikkumista voi seurata metsästyskauden aikana riistahavainnot.fi -sivulta.
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi kerran viikossa
LISÄÄ AIHEESTA
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Sukupuolittain jaetut kentälliset takasivat mielekkään liikuntakokemuksen kaikille.
Siikajoki aloittaa Mehiläisen kanssa neuvottelut Mäkelänrinteen ja Kaarna-kodin myynnistä.
Siikalatvan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jari Haverinen on aloittanut uudessa luottamustoimessa tutustuen viidestä kappelista koostuvaan seurakuntaan. Omaksuttavaa on paljon, mutta myös intoa olla kehittämässä kotiseurakuntaa seurakuntalaisia toimintaan osallistumiseen aktivoivaan suuntaan.
MIELIPIDE
PÄÄKIRJOITUS
VIRRAN VARRELTA
Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.
VIIKON TYKÄTYIN
TUOREIN
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Ollessani 16 vuotias isäni osti hevosen Naapurin Isännältä. Se oli 8 vuotias Ruuna ja oli tosi hyvä työhevonen 16 vuoden ajan. Tällä matkalla sattui yhtä ja toista mutta yksi tapahtuma on erikoisesti jäänyt mieleeni.
Lähetä tekstiviesti numeroon 044 7370 400
Tekstiviestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Tekstaa napakasti ja asiallisesti, asiattomia viestejä ei julkaista.
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
POWERED BY ANYGRAAF
Riistanhoitoyhdistysten ja alueellisen susireviirityöryhmän järjestämään susi-iltaan tuli salin täydeltä väkeä. Kuva Vesa Joensuu
Päivitetty
Riistanhoitoyhdistysten ja alueellisen susireviirityöryhmän järjestämään susi-iltaan tuli salin täydeltä väkeä. Kuva Vesa Joensuu
Sudet vetivät Revonlahden koulun liikuntasalin täyteen tiistai-iltana. Koululla järjestettiin susi-ilta, jossa ääneen pääsivät riistapäällikkö Harri Hepo-oja Riistakeskuksesta, alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Risto Hanhineva, maaseutuasiamies Pekka Seppinen ja komisario Juha Niemelä Oulun poliisilaitokselta. Sekä susista huolestunut yleisö.
Oulun eteläpuolella on neljä susilaumaa. Yksi liikkuu Siikajoki-Lumijoki-Liminka -alueella, toinen on Vihanti-Pyhäjoki -alueella, kolmas Pulkkilan ja Rantsilan tienoilla ja neljäs Kärsämäen ja Haapaveden alueilla.
– Laumoja on kohtalaisen paljon. Tämän tiheämpää susikantaa ei ole missään muualla Suomessa, totesi Hepo-oja.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kartan mukaan sudet ovat siirtyneet itärajalta länteen. Ilmeisesti ne ovat tulleet saaliin perässä.
– Itäraja on syöty tyhjäksi ja kun täällä on vastassa semmoinen aita, josta sudet ei pääse yli, niin viiden vuoden kuluttua ei ole yhtään hirviä. Susista kaksi kolmasosaa pois. Ei kuunnella mitään Brysselin neuvoja, vaan tehdään päätökset itse, huolestuneet metsästäjät vaativat.
Siikajoen alueelle asettuneen susilauman vuoksi on perustettu alueellinen susireviiriyhteistyöryhmä, jossa ovat mukana Lumijoki ja Liminka. Yhteistyöryhmän tarkoitus on Hanhinevan mukaan edistää ihmisten ja susien rinnakkaiseloa.
Asutuksen lähellä liikuskelleet sudet pelottavat, vaikka niistä ei ole ollut ihmisille vaaraa. Siikajoen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Keijo Mustonen kertoi, että susipelon vuoksi lapsille haetaan oikeutta koulukuljetukseen.
– Susipelko on iso asia. Sen vuoksi on akkojen lenkkeily loppunut eikä lapset enää uskalla mennä ulos. Susi on jo kansanterveydellinen ongelma, eräs läsnäolija huomautti.
Pelon vuoksi poliisi ei lähde liikkeelle, Niemelä vastasi, vaan vasta sitten jos eläin ei karta ihmisiä, liikkuu asutuksen lähellä päiväsaikaan tai vahingoittaa kotieläimiä. Poliisin ensisijainen keino on karkotus. Se tehdään kahdesti ja tilannetta seurataan useiden viikkojen ajan.
– Karkotus ei ole metsästystä. Lopettaminen on vasta viimeinen keino, Niemelä muistutti.
Sudenkaatolupa annetaan poliisille. Pakkotilanteessa yksityishenkilökin voi suden ampua; koiraansa puolustava metsästäjä tai laiduntavia kotieläimiään puolustava tilallinen Niemelän mukaan eivät joudu käräjille.
– Susilauman hävittäminen siksi, että siitä on koiralle vaaraa, ei ole mahdollista, hän tähdensi.
Susi on aina rauhoitettu, mutta Riistakeskus myöntää kaatoluvan turvallisuusperusteisista tai vahinkoperusteisista syistä. Kannanhoidollista metsästystä on kokeiltu 2015-2016, mutta siitä on valitettu EU-tuomioistuimeen, joten kannanhoidolliset luvat ovat jäissä.
Metsästyslain mukaisia vahinkoperusteisia lupia myönnetään, jos susi ei piittaa karkotuksesta ja käy jatkuvasti syömässä samasta laumasta. Jokainen lupa harkitaan tarkkaan.
– Vahinkojen estämiseksi paras keino on petoaita. Aitaa voi hakea Riistakeskuksesta viimeistään helmikuussa. Siikajoella on hyvät mahdollisuudet saada susireviirin vuoksi, Hepo-oja kannusti.
Siikajoella liikkuvia susia ryhdytään tutkimaan dna-näytteiden avulla. Näytteiden perusteella saadaan tietää susilauman koko ja liikkuminen. Pantatutkimuksiin Luke on saanut 300 000 euron määrärahan, jolla saa 10 pantaa ja yhden kokoaikaisen työntekijän. Yksi panta ehkä tulee Siikajoen laumaan.
Uudet pannat antavat signaalin neljä kertaa vuorokaudessa kuuden tunnin välein. Pantasuden liikkumista voi seurata metsästyskauden aikana riistahavainnot.fi -sivulta.
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi kerran viikossa
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Sukupuolittain jaetut kentälliset takasivat mielekkään liikuntakokemuksen kaikille.
Siikajoki aloittaa Mehiläisen kanssa neuvottelut Mäkelänrinteen ja Kaarna-kodin myynnistä.
Siikalatvan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jari Haverinen on aloittanut uudessa luottamustoimessa tutustuen viidestä kappelista koostuvaan seurakuntaan. Omaksuttavaa on paljon, mutta myös intoa olla kehittämässä kotiseurakuntaa seurakuntalaisia toimintaan osallistumiseen aktivoivaan suuntaan.
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
Sukupuolittain jaetut kentälliset takasivat mielekkään liikuntakokemuksen kaikille.
MIELIPIDE
PÄÄKIRJOITUS
VIRRAN VARRELTA
LISÄÄ AIHEESTA
Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Lähetä tekstiviesti numeroon 044 7370 400
Tekstiviestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Tekstaa napakasti ja asiallisesti, asiattomia viestejä ei julkaista.
Uusi tilaus
Osoitteen muutos
Jakelun keskeytys
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Ilmoitukset
Toimitus
Tilaajapalvelu
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video tai juttuvinkki
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
POWERED BY ANYGRAAF
Sulje
Riistanhoitoyhdistysten ja alueellisen susireviirityöryhmän järjestämään susi-iltaan tuli salin täydeltä väkeä. Kuva Vesa Joensuu
Päivitetty
Riistanhoitoyhdistysten ja alueellisen susireviirityöryhmän järjestämään susi-iltaan tuli salin täydeltä väkeä. Kuva Vesa Joensuu
Sudet vetivät Revonlahden koulun liikuntasalin täyteen tiistai-iltana. Koululla järjestettiin susi-ilta, jossa ääneen pääsivät riistapäällikkö Harri Hepo-oja Riistakeskuksesta, alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Risto Hanhineva, maaseutuasiamies Pekka Seppinen ja komisario Juha Niemelä Oulun poliisilaitokselta. Sekä susista huolestunut yleisö.
Oulun eteläpuolella on neljä susilaumaa. Yksi liikkuu Siikajoki-Lumijoki-Liminka -alueella, toinen on Vihanti-Pyhäjoki -alueella, kolmas Pulkkilan ja Rantsilan tienoilla ja neljäs Kärsämäen ja Haapaveden alueilla.
– Laumoja on kohtalaisen paljon. Tämän tiheämpää susikantaa ei ole missään muualla Suomessa, totesi Hepo-oja.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kartan mukaan sudet ovat siirtyneet itärajalta länteen. Ilmeisesti ne ovat tulleet saaliin perässä.
– Itäraja on syöty tyhjäksi ja kun täällä on vastassa semmoinen aita, josta sudet ei pääse yli, niin viiden vuoden kuluttua ei ole yhtään hirviä. Susista kaksi kolmasosaa pois. Ei kuunnella mitään Brysselin neuvoja, vaan tehdään päätökset itse, huolestuneet metsästäjät vaativat.
Siikajoen alueelle asettuneen susilauman vuoksi on perustettu alueellinen susireviiriyhteistyöryhmä, jossa ovat mukana Lumijoki ja Liminka. Yhteistyöryhmän tarkoitus on Hanhinevan mukaan edistää ihmisten ja susien rinnakkaiseloa.
Asutuksen lähellä liikuskelleet sudet pelottavat, vaikka niistä ei ole ollut ihmisille vaaraa. Siikajoen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Keijo Mustonen kertoi, että susipelon vuoksi lapsille haetaan oikeutta koulukuljetukseen.
– Susipelko on iso asia. Sen vuoksi on akkojen lenkkeily loppunut eikä lapset enää uskalla mennä ulos. Susi on jo kansanterveydellinen ongelma, eräs läsnäolija huomautti.
Pelon vuoksi poliisi ei lähde liikkeelle, Niemelä vastasi, vaan vasta sitten jos eläin ei karta ihmisiä, liikkuu asutuksen lähellä päiväsaikaan tai vahingoittaa kotieläimiä. Poliisin ensisijainen keino on karkotus. Se tehdään kahdesti ja tilannetta seurataan useiden viikkojen ajan.
– Karkotus ei ole metsästystä. Lopettaminen on vasta viimeinen keino, Niemelä muistutti.
Sudenkaatolupa annetaan poliisille. Pakkotilanteessa yksityishenkilökin voi suden ampua; koiraansa puolustava metsästäjä tai laiduntavia kotieläimiään puolustava tilallinen Niemelän mukaan eivät joudu käräjille.
– Susilauman hävittäminen siksi, että siitä on koiralle vaaraa, ei ole mahdollista, hän tähdensi.
Susi on aina rauhoitettu, mutta Riistakeskus myöntää kaatoluvan turvallisuusperusteisista tai vahinkoperusteisista syistä. Kannanhoidollista metsästystä on kokeiltu 2015-2016, mutta siitä on valitettu EU-tuomioistuimeen, joten kannanhoidolliset luvat ovat jäissä.
Metsästyslain mukaisia vahinkoperusteisia lupia myönnetään, jos susi ei piittaa karkotuksesta ja käy jatkuvasti syömässä samasta laumasta. Jokainen lupa harkitaan tarkkaan.
– Vahinkojen estämiseksi paras keino on petoaita. Aitaa voi hakea Riistakeskuksesta viimeistään helmikuussa. Siikajoella on hyvät mahdollisuudet saada susireviirin vuoksi, Hepo-oja kannusti.
Siikajoella liikkuvia susia ryhdytään tutkimaan dna-näytteiden avulla. Näytteiden perusteella saadaan tietää susilauman koko ja liikkuminen. Pantatutkimuksiin Luke on saanut 300 000 euron määrärahan, jolla saa 10 pantaa ja yhden kokoaikaisen työntekijän. Yksi panta ehkä tulee Siikajoen laumaan.
Uudet pannat antavat signaalin neljä kertaa vuorokaudessa kuuden tunnin välein. Pantasuden liikkumista voi seurata metsästyskauden aikana riistahavainnot.fi -sivulta.
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi kerran viikossa
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Sukupuolittain jaetut kentälliset takasivat mielekkään liikuntakokemuksen kaikille.
Siikajoki aloittaa Mehiläisen kanssa neuvottelut Mäkelänrinteen ja Kaarna-kodin myynnistä.
Siikalatvan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jari Haverinen on aloittanut uudessa luottamustoimessa tutustuen viidestä kappelista koostuvaan seurakuntaan. Omaksuttavaa on paljon, mutta myös intoa olla kehittämässä kotiseurakuntaa seurakuntalaisia toimintaan osallistumiseen aktivoivaan suuntaan.
Laura Kälkäjä ja Toni Jokela perustivat Pulkkilaan baarin. Pariskunta jatkaa omissa töissään ja päävastuun baarin pyörittämisestä hoitaa Tonin äiti Anitta Riikola. Perheyrityksessä myös lapset pääsevät näkemään, mitä yrittäminen on. Vanhempien seurassa Iina ja Aada. Kuvasta puuttuu perheen koululainen Jesse.
Jukka Syrjälä palvelee apteekkinsa asiakkaita Ruukissa vielä kuluvan talven ja kevään ajan. Kesäksi mies vaihtaa maisemaa, koska apteekin toimintaedellytykset ovat heikkenemässä hoivapalveluiden yksityistämisen vuoksi.
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
Sukupuolittain jaetut kentälliset takasivat mielekkään liikuntakokemuksen kaikille.
MIELIPIDE
PÄÄKIRJOITUS
VIRRAN VARRELTA
LISÄÄ AIHEESTA
Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.
Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Lähetä tekstiviesti numeroon 044 7370 400
Tekstiviestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Tekstaa napakasti ja asiallisesti, asiattomia viestejä ei julkaista.
Uusi tilaus
Osoitteen muutos
Jakelun keskeytys
Tilausehdot
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Ilmoitukset
Toimitus
Tilaajapalvelu
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video tai juttuvinkki
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Siikajokilaakso- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Sulje