Sukupolvenvaihdoksella uutta satoa kohti

19.02. 08:07

Hannu Hyvärinen luovutti vuoden ensimmäisenä päivänä kuvaannollisesti ja konkreettisesti kotitilansa avaimet pojalleen Mikko Hyväriselle. Valta on nyt vaihtunut, mutta yhteistyö jatkuu. Kuva: Anna Hämeenaho

Anna Hämeenaho

SIIKALATVA/PIIPPOLA Vielä muutama vuosikymmen sitten ei tarvinnut omalta kylältä poistua, jos mieli siirtää tilaa seuraavalle polvelle. Riitti, kun haki verottajalta periaatepäätöksen tilan arvosta, vei maataloustoimistoon paperit ja lainahakemukset, sekä pyysi pankkimiestä tekemään kauppakirjat.

Nykyisin tilan tai yrityksen jatkaminen ei käy ihan kädenkäänteessä, planketteja täytyy täytellä ja lähetellä lukuisia. Onneksi on tahoja, jotka auttavat ja neuvovat.

– Kaikki on hoidettu paikallisen ProAgrian asiantuntijan kanssa, sukupolvenvaihdoksen juuri loppuun vieneet Mikko ja Hannu Hyvärinen kertovat.

Lassilan viljatilan isältä pojalle -siirros polkaistiin käyntiin viime syksynä, mutta mielessä se on molemmilla ollut jo pidempään. Ja hyvä niin, sillä kuten oppaissa neuvotaan, on sukupolvenvaihdokseen hyvä asennoitua vähintään viittä vuotta aiemmin.

Tilan kehittämissuunnitelmat on hyvä tehdä sille pohjalle, että ne kantavat vuosia eteenpäin myös mahdollisen uuden isännän tai emännän tartuttua ohjaksiin. Asiasta on hyvä keskustella avoimesti ja pohtia vaihtoehtoja jälkipolven kanssa.

Näin tehtiin Lassilassa, eikä kädenvääntöön ole tarvinnut ruveta. Päätökset tekee kuitenkin loppukädessä se, joka vastaa tuotoksista.

– Puolin ja toisin on puhuttu. Ennen sanoi isä viimeisen sanan, nyt sen sanon minä, vuoden alusta Lassilan talon isäntänä aloittanut Mikko Hyvärinen kertoo naureskellen.

Sukupolvenvaihdosrumban alkajaisiksi Mikon tuli hakea elinkeinosuunnitelmatukea, joka avaa puolestaan ovet ProAgrian konsultoinnille. Sen jälkeen laskettiin piiriagrologi Esko Ojalehdon kanssa talousasioita, sekä tehtiin muun muassa kannattavuus- ja suuntaussuunnitelmia.

Paperitöitä onkin hakemusten ja pankkiasioiden tiimoilta riittänyt. Jos kyseessä olisi ollut luopumistukijärjestely, olisi asiat edenneet ennakkopäätösten viidakossa. Siinä päätöksenteossa on vielä tiukempi järjestys, jotta asiat ja tuet saadaan rullaamaan.

Jatkajalla tulee olla alalle riittävä ammatillinen pätevyys. Jos tämä ehto ei täyty luopumishetkellä, on koulutus hankittava kahden vuoden sisällä. Mikko opiskelee viimeisiä kuukausia hortonomiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, joten hänellä ei tässä asiassa ole ongelmia.

Lassilassa luovuttiin karjasta jo 1980-luvulla ja siitä pitäen Hannun talvet ovat kuluneet metsätöiden parissa. Mikolla ei vielä ole tarkempia suunnitelmia talvikuukausiksi. Pakolla hän ei päätöksiä tee, asioilla on taipumus loksahdella paikoilleen. Niin kävi jatkamispäätöksenkin kanssa

– Työharjoittelussa Keniassa se lopulta loksahti, että haluan mullassa elää ja tehdä sitä, missä olen onnellinen, omien sanojensa mukaan pellon laidalla multaa syöden kasvanut nuorimies toteaa silmät loistaen.

Uusi isäntä ei ole herennyt suureen investointi-innostukseen. Hän aikoo päivittää tilan kalustoa tarpeen mukaan maltilla ja maalaisjärjellä. Mikko kunnioittaa selkeästi sukunsa perimää ja sukupolvelta toiselle siirtynyttä tietotaitoa. Sen osoittaa jo tahto jatkaa esipolvien uralla.

– Pääpaino tulee olemaan viljalla, mutta tarkoitus on aloitella myös marjatuotantoa mansikalla ja vatulla, Mikko kertoo suunnitelmistaan.

Hannu ja Arja Hyvärinen eivät ole jäämässä tilalle syytingille, mutta ovat luvanneet asua yhdelle hengelle turhan isoa päärakennusta, kunnes Mikko on siihen valmis itse muuttamaan. Siihen saakka hän viettää nuoren miehen elämää omassa asunnossaan ja hoitaa tilaa sieltä käsin.

Hannu on ollut tyytyväinen eläkeläinen jo usean viikon ajan. Hän vitsailee olevansa tätä nykyä kuukausipalkkainen konsultti ja metsuri, joka saattaa siirtää vähemmän kiireelliset asiat huomiselle, jos siltä tuntuu.

Mikäli pojan sanaan on luottaminen, on konsultille luvassa töitä myös jatkossa.

– Isän kokemus ja minun uusi tieto ovat yhteistyön ja kehittämisen kannalta hyvä yhtälö. Voiko parempaa yhdistelmää ollakaan?