Siikajoki elpyy vähitellen

20.01. 08:00

Siikajoki on toipumassa viiden vuoden takaisesta happotulvasta. Arkistokuva: Sari Junnonaho

Kirsi Junttila

Siikajoki Viiden vuoden takainen happopulssi näkyy vieläkin Siikajoessa ja Luohuanjoessa. Jokien tila on kuitenkin hiljalleen kääntymässä paranemaan päin.

– Pientä elpymistä on orastamassa varsinkin Siikajoen keskikohdalla, kertoo Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hankkeen asiantuntija Eero Hiltunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Joen yläjuoksu säästyi happamalta vesipulssilta, ja sieltä on leviämässä kalakantaa jokea alaspäin. Joen alaosan koskista on Hiltusen mukaan löytynyt jo satunnaisesti luontaisesti lisääntyneitä harjuksia.

– Joki toipuu pikku hiljaa, toivon mukaan loppusuoralla oleva kalataloudellinen kunnostaminen edistää sitä, Hiltunen sanoo.

Uljuan tekoaltaan alapuolisen Siikajoen ekologinen tila on tyydyttävä. Ekologisessa määritelmässä otetaan huomioon biologiset tekijät kuten kalat ja pohjaeläimet sekä veden laatutekijät.

Joen alaosan veden laatu on varsin rehevää. Fosforia on liikaa, sen sijaan typpipitoisuus on hieman parempi, joskin on noussut vuosikymmenten aikana.

Suurta syytä huoleen ei Hiltusen mukaan ole, sillä valuma-alue on luonnostaan rehevää, jolloin luonnon huuhtoutumaa on karuja maita enemmän.

Happamuutta kuvaava pH-lukema on pysynyt 6–6,5 tuntumassa, joten happamia vesiä ei ole liian paljon jokiveteen lirissy

Siikajoen keskiosa, eli Uljuan alue, luokitellaan säännöstelyn vuoksi eri kriteereillä kuin muu joki. Luokittelussa keskiosan ekologinen tila veden laatu on määritelty välttäväksi.

Uljuan alueen yläpuolista jokiosuutta ei Hiltusen mukaan ole vielä luokiteltu, mutta hänen arvionsa mukaan sekä ekologinen kunto että veden laatu ovat tyydyttävällä tasolla.

Kokonaisfosforipitoisuus on välttävä, mutta tilannetta parantaa hyvä typpitaso. Myös pH on normaali.

Luohuanjoella ei mene yhtä hyvin. Sen ekologinen kunto on vain välttävä. Veden laatu on huono, fosforia on runsaasti ja joessa on ajoittain voimakasta happamoitumista.

Kun koko Euroopan unionin alueella on tavoitteena, että pinta- ja pohjavesien tila olisi vähintään hyvä vuonna 2015, on Luohuanjoelle annettu enemmän aikaa. Ongelmia on sen verran paljon, että hyvän tilan tavoitteeksi onkin asetettu vuosi 2027.

Huonosta veden laadusta huolimatta Luohuanjoen kalaston tila on palautunut tyydyttäväksi, sillä pitkiä matkoja uivia kaloja, kuten ahventa ja haukea, joesta jo tavataan.

Happokatastrofi tuhosi Luohuanjoen pohjakalat, jotka liikkuvat pienellä alueella ja ovat paikkauskollisia. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi kivennuolijat ja simput. Pohjakalojen palautuminen on hidasta, mutta lajisto toipuu, eikä joki ei ole kuollut.

– Hyvä uutinen on, että ylhäältä päin pohjakalastoa kertyy pikku hiljaa, Hiltunen sanoo.

Siika- ja Luohuanjokea kuormittavia tekijöitä on paljon.

Maa- ja metsätalous, turvetuotanto ja haja-asutusalueen jätevedet ovat kaikki sopassa mukana.

Jotta pinta- ja pohjavesien tila vuonna 2015 olisi hyvä, toimia tarvitaan joka sektorilla, Hiltunen muistuttaa.

Erilaisten toimien lista on pitkä: optimoitu lannoitus, kasvipeittävyys, säätösalaojitus happamille sulfaattimaille, kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, laskeutusaltaita ja pintavalutuskenttiä niin maa- ja metsätalouteen kuin turvetuotantoonkin.

Lisäksi jätevedet on saatava joko kunnalliseen viemäriputkeen tai puhdistaa ne itse.

Siihenkin on monenlaisia ratkaisuja keksitty.