Pankit turvaavat pikapankkipalvelut jokivarressa

23.01. 10:31

Käteisautomaattiverkosto pysyy Siikajokivarressa ennallaan paikallisten pankkien tuen turvin, vaikka Automatia Pankkiautomaatit Oy ilmoitti poistavansa vähäisellä käytöllä olevat Otto-automaatit. Kuva. Sari Junnonaho

Sari Junnonaho

Siikajokilaakso Raha-automaatteja ylläpitävä Automatia Pankkiautomaatit Oy lähestyi syksyllä tylyllä kirjeellä pankkeja, joiden ulkoseinässä olevan pikapankin tapahtumamäärät ovat automaattiyhtiön näkökulmasta liian vähäiset.

Vaikka Automatia Pankkiautomaatit Oy:n omistavat tasakolmanneksin Suomen suurimmat pankit Nordea Pankki, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki, ei yhtiön päätös karsia kannattamattomia automaatteja kohtele yhtään hellemmin omistajaryhmän omia pankkeja.

Siikalatvan Osuuspankin toimitusjohtaja Ismo Välijärvi kuvailee olleensa yllättynyt kuullessaan Automatian muuttavan palveluhinnoittelua alkaneen vuoden alussa.

Välijärvestä päätös ilmentää, kuinka Etelä-Suomesta käsin asioita tarkastellessa ei huomata, miten iso asia käteisautomaattipalvelun säilyminen on muutaman tuhannen asukkaan pitäjän taajamassakin.

– Kauempaa voidaan ajatella, ettei tällä olisi isoa merkitystä. Monta kertaa asia näyttää paperilla pienemmältä, mitä se palvelun käyttäjien kannalta todellisuudessa on.

Siikalatvan Osuuspankin hallitus teki päätöksen, että sekä Kestilän että Rantsilan konttorien yhteydessä olevien Otto-automaattien toiminta turvataan, vaikka molempien käyttöaste on alle Automatian tavoitteen.

Kun nostoja on vuodessa alle 7 000 tapahtuman rajan, maksaa pankki automaatista niin sanottua suojelurahaa.

Välijärvi arvioi, että heidän kahden konttorin osalta summa on vuodessa vajaat 30 000 euroa.

– Ei oikein nähdä muuta vaihtoehtoa tässä asiassa kuin turvata palvelu siitä maksaen, hän miettii.

Vaikka vuosittainen tapahtumamäärä on Automatian näkökulmasta pieni, olisi muutos paikallisissa pankeissa iso, jos kaikki käteistä tarvitsevat asiakkaat siirtyisivät asioimaan pankin tiskille. Oman ongelmansa tuottaisi myös se, että pankit ovat avoinna vain arkipäivisin.

– Pankki satsaa tähän palveluun aika paljon, kuukaudesta riippuen 1 500–2 000 euroa, laskeskelee Pulkkilan Osuuspankin toimitusjohtaja Eero Keskitalo.

Hän pohtii summan olevan aika ison, mutta palvelun puuttuminen voisi tuoda ruuhkaa pankkisalin puolelle.

Oulun Osuuspankki näytti jo viime kesänä, että sillä on halua panostaa tärkeään palveluun ja turvata käteisen rahan nostomahdollisuus myös pienissä taajamissa.

Pankki sopi tuolloin Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kanssa uusien Otto-automaattien sijoittamisesta pankin konttorien yhteyteen sekä Piippolaan että Lumijoelle.

Oulun Osuuspankin viestintäjohtaja Pekka Järvelä toteaa, ettei käyttäjämäärä aina ratkaise, vaan raha-automaattien toiminta halutaan turvata pankkien yhteydessä Piippolan ja Lumijoen lisäksi myös Pyhännällä.

Raha-automaattitoimintaa jatkuu ilman pankin rahallista satsausta Ruukin kylällä. Ruukin Osuuspankin toimitusjohtaja Kalle Arvion mukaan heidän pankissaan nostotapahtumia on siinä määrin, ettei rahallinen kompensaatio ole tarpeen.

Siikajoen Osuuspankkia asia ei myöskään kosketa, koska kylällä ei ole raha-automaattia.

Pankkien palvelutarjontaa tarkastellaan alkaneena vuonna uudella tavalla myös niin, että monen pankin eteisestä katoaa asiakaspääte, jolla asiakas voi hoitaa laskujen maksun.

Kaikissa konttoreissa asiakaspäätettä ei ole nykyisinkään. Kalle Arvio kertoo, että heiltä poistuu toinen asiakaspäätteistä tämän vuoden aikana, muutoin palvelut säilyvät entisessä laajuudessaan.

Raha-automaattien turvallisuutta on viime aikoina ryhdytty parantamaan estämällä korttienkopiointilaitteiden asentaminen. Tällainen tekninen muutos on tehty esimerkiksi Ruukin Osuuspankissa.