Moni menee pyssy olalla metsään
26.01. 08:00

Metsästys on jokilaaksossa tärkeä harrastus. Hirviporukoita on alueella kymmeniä.
Kirsi Junttila
Monen eteisen nurkassa lojuu tuoksahtava mytty: Isännän metsästyskamppeet.Siikajokilaakso Kampeläjä tuoksahtelee yllättävän useassa eteisessä. Jokivarren kolmessa kunnassa on yhteensä 28 metsästysseuraa, ja metsästys on varovasti arvioiden noin 2 500 jokilaaksolaisen mielipuuhaa.
Lääniä harrastukselle on. Maanomistajilta on seuroille vuokrattu kaikkiaan noin 300 000 hehtaaria maata, lisäksi valtion maat päälle.
Ei siis mitään tuliluikun kanssa haahuilua, vaan monessakin mielessä merkittävä harrastus.
– Hirven metsästyksessä lihakilomäärät ovat sellaisia, että niillä on porukan jäsenille taloudellista hyötyä, arvioi Suomen riistakeskuksen Oulun riistapäällikkö Keijo Kapiainen.
Rahan takia metsälle silti harva lähtee. Jahtiin vetää vanha perinne, luonnossa liikkumisen tarve ja myös hyvä porukka. Varsinkin maaseudulla metsästys on monien kylien tärkein harrastus, vaikka nykyaika on netteineen sille kilpailijoita tuonutkin. Erityisesti hirvipeijaisista tykätään kovasti.
– Hirvipeijaiset ovat tutkimusten mukaan yllättävän arvostettuja. Ne ovat kylän yhteinen, lähes ainoa väkeä yhteen kokoava tapahtuma, Kapiainen kertoo.
Ukkoutuminen mainitaan tavallisesti metsästyksen yhteydessä. Se pitää paikkansa hirviporukoissa, ja syytä Kapiainen kehottaa etsimään peilistä.
– Nuoria ei ole haluttu mukaan, hän tietää.
Toisaalta aikaa vievä ja sitova hirvijahti ei nuoria niin kiinnostakaan. Mutta heitäkin olisi tulossa, jos huolittaisiin.
Nyt alkaisi olla jo korkea aika avata myös hirvikämppien ovet nuorille. Kapiainen muistuttaa, että jos porukan keski-ikä on yli 70 vuotta, on ruhon käsittely hankalaa. Vaikka miehillä mönkijät ja muut vermeet apuna jo ovatkin.
Metsästyskortin tutkinnoissa ukkoutuminen ei näy, sillä metsästyskortin suorittajat ovat enimmäkseen nuorta porukkaa. Metsästäjien määrä on kasvanut tasaisesti parinkymmenen vuoden aikana.
– Koko Pohjois-Suomessa metsästäjiä on tullut lisää noin yksi prosentti vuodessa. Se on mukava luku ja kertoo nuorten kiinnostuksesta, sillä vanhemmasta päästä väkeä poistuu, riistapäällikkö toteaa.
Naisiakin on liittynyt porukkaan mukaan tasaiseen, pieneen tahtiin. Suomen metsästäjistä noin viisi prosenttia on naisia.
– Varsinkin viime vuosina on nuoria ja vanhempiakin naisia tullut mukaan. Olisi mukavaa, että tulisi enemmänkin, niin toiminta tulisi tasapuolisemmaksi, houkuttelee Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Veijo Pekkala.
Metsästysturismista puhutaan aina silloin tällöin, mutta se ei saa tuulta siipiensä alle.
Yksi syy on siinä, etteivät maanomistajat halua päästää jahtivieraita omille mailleen.
– Pelätään, että seurat rahastavat, tiivistää Piippolan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Sulo Heikkinen.
Jotta metsästysmatkailusta virtaisi maaseudulle edes vähän lisätuloja, pitäisi maanomistajat saada mukaan seurojen hankkeisiin..
– Seurojen alueet on vuokrattu kymmeniltä maanomistajilta. Se on niin iso joukko, ettei ole helppoa löytää yhteisymmärrystä. Aina rahallinen korvauskaan ei houkuta, Kapiainen sanoo.
Yksi mahdollisuus olisi tuoda vieraat valtion maille, kuten Lapissa. Ongelmaksi tulee hinta, sillä maittensa käytöstä valtio perii niin kovat maksut, etteivät pienet seurat pysty niitä maksamaan.
Riistakanta on matkailun toinen mutta.
Pohjois-Suomen hirvikannan tavoite on kolme hirveä 1 000 hehtaarilla. Parhaimmillaan 1 000 hehtaarilla oli jopa 10 hirveä, nyt hirvet on jahdattu lähelle tavoitetta. Ensi syksynä kaatolupia tulee huomattavasti vähemmän kuin aiemmin.
Kanalintukanta on Kapiaisen mukaan nyt poikkeuksellisen vahva, mutta lintujen määrä heilahtelee voimakkaasti vuosittain.
– Vaihtelu on suurta, eikä ole järkevää markkinoida vähäistä lintukantaa ulospäin, hän toteaa.
Metsästysmatkailun markkinointi edellyttää tasaista riistakantaa ja varmaa saalista. Ja turisti haluaa komean lapiosarviuroksen, ison ukkometson tai -teeren. Lapiosarvia ei vasoilla kasva, joten hirvien pitäisi olla vanhempia – ja niitä pitäisi olla enemmän. Se taas on ristiriidassa metsänhoidon kanssa.
– Joillekin myös elämys riittää, mutta matkailussa saalis ja varsinkin trofee-luokan saalin on tärkeä. Matkailu ei ole yksinkertainen asia, riistapäällikkö tähdentää.

