Maaseutuhallinto uuteen kuosiin

19.01. 08:00

Ruukin Maaseututalolla on paitsi hallinnon, myös lomatoimen, Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen ja Pro Agrian väkeä tavattavissa. Avointen ovien päivänä 17. tammikuuta edustus oli runsas. Kylässä kävivät muun muassa hallintoalueen maaseutujohtaja Antti Pulkkinen (kolmas vasemmalta) ja Pro Agria Oulun johtaja Vesa Nuolioja (reunassa oikealla).

Kirsi Junttila

Siikajoki Vuoden vaihteessa Siikajoki liittyi osaksi uutta maaseutuhallintoaluetta, johon kuuluvat lisäksi Raahe, Pyhäjoki, Merijärvi, Alavieska ja Kalajoki.

Kalajoki toimii isäntäkuntana ja eteläisen alueen keskuspaikana. Kalajoen maaseutujohtaja Antti Pulkkinen vastaa koko alueen toiminnasta. Pohjoisen alueen keskuspaikka on Siikajoki ja alueesta vastaa maaseutuasiamies Pekka Seppinen.

Hallinnollinen muutos ei juuri näy asiakkaille. Ruukin maaseututalolla palvelevat edelleen tutut kasvot, mutta toisinaan paikalla voi olla viranhaltijoita myös muista alueen kunnista. Eri kuntien maaseutuhallinnon väki siirtyi Kalajoen kaupungin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Ainoat käytännössä näkyvät muutokset ovat uudet puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Lisäksi tukipäätöksissä voi olla uusia nimiä, sillä hakemuksia käsittelevät muutkin alueen viranhaltijat.

Hallinnon uudistamisen takana on EU:n vaatimus. Yhtä tukihakemusta varten on oltava viisi eri käsittelijää: hakemuksen tallentaja, tallennuksen tarkistaja, sitoumusten käsittelijä, maksajaviranomainen ja takaisinperijä.

– Tehtävien eriyttäminen on nyt ratkaistu, kun on henkilöstöä. Henkilöresursseja pystyy keskittämään sinne, missä tarve on suurin, Seppinen kertoo.

Sekä Seppinen että maaseutujohtaja Pulkkinen kokevat uudistuksen olevan paikallaan ja tuovan mukanaan paljon hyvää. Eräs on se, että työntekijöiden erikoisosaamista pystyy hyödyntämään koko alueella.

Lisäksi koko alueen viranhaltijat ovat samassa sähköisessä järjestelmässä ja näkevät kaikkien kuntien maatalouasiat koneeltaan.

Jokainen pystyy käsittelemään tukihakemuksia, mikä on iso etu vaikkapa loma-aikaan tai sairaustapauksissa. Tuuraaja on heti ajan tasalla, eivätkä maksatukset pääse viivästymään.

Maaseudun kehittäminen, kylätoiminta ja neuvonta ovat uuden hallinnon tärkeitä osa-alueita.

– Tähän asti jokainen kunta on hoitanut kehittämistyötä miten on hoitanut. Nyt sitä tehdään yhdessä, Pulkkinen toteaa tyytyväisenä.

Kehittämiseen hallinnossa rakennetaan uutta toimintamallia. Avointa yhteistyötä tullaan tekemään paljon neuvonnan, yrityspalveluiden ja rahoittajien, kuten Leader-ryhmien, kanssa. Kehittämistyön vastaavaksi on nimetty Pekka Seppinen.

– Meillä on yhteinen huoli maaseudusta, sen kehittymisestä ja tulevaisuudesta. Jos ei ole tiloja eikä yrittäjiä, on kylillä hiljaista, Pulkkinen tiivistää.

Maaseutuhallinto ja ProAgria aloittavat yhteistyön MasVa-hankkeen eli maaseutuneuvonnan asiakasvastaava -hankkeen ympärillä.

Hankkeen tarkoituksena on tarjota yrittäjille maksutonta neuvontaa.

Hallinto lähtee mukaan tilojen alkukartoitukseen ja yrittäjien haastatteluihin. Sekä Pulkkinen Pro Agria Oulun johtaja Vesa Nuolioja pitävät alkavaa yhteistyötä merkittävänä päänavauksena.

– Yhteistyötä hallinnon kanssa on tarkoitus tehdä hyvin tiiviisti. Yhteistyö on erittäin iso asia ja sen syventäminen on hienoa, tähdentää Nuolioja.

Kylätoiminnan vastuuhenkilöksi on nimetty Anni Mathlin Raahesta. Hän muun muassa koordioi, millaisia kylähankkeita on menossa ja tulossa.

– Hyvä, että alueella on joku, joka tietää hankkeista. On oltava linkki kuntaan päin, koska kyläasioista on kyse, Seppinen tuumii.

Erilaisia kylähankkeita on käynnissä useampia alueella, kuten Nousevan rannikkoseudun Yhteisöhautomo-hanke ja Maaseudun sivistysliiton Koti maalla -hanke.