Siikalatva/Kestilä Hyvölänranta saa kunnian olla Siikalatvan kunnan ensimmäinen vuoden kylä – eikä aivan pehmoisin perusteluin.

Kestilän kirkonkylän ja Pyhännän välisiin jokimaisemiin sulautuva, noin 200 asukkaan maalaiskylä erottuu joukosta erilaisten tapahtumiensa ja nuorentuneen ikärakenteensa ansiosta.

– Talot eivät enää tyhjene. Kun vanhemmat sukupolvet kuolevat, muuttavat nuoremmat takaisin, kuvailee niukasti naapurikylän puolelle itsensä sijoittava Tuula Piirainen.

Vaikka Piirainen ei asu Hyvölänrannalla, hän on häärännyt nuorisoseuran näytelmissä ohjaajana jo 1980-luvun loppupuolelta saakka. Suosittujen näytelmien ja vilkastuneen kyläelämän seurauksensa rappiotaan odottava nuorisoseuran talo koki kasvojen kohotuksen. Talkoilla kaadettiin metsää ja myytiin puuta sähkölaskujen maksamiseksi. Talon viimeisin laajennus valmistui vuonna 1995.

Koulun lakkauttamisen myötä nuorisoseuran talosta on tullut kyläläisten yhteinen kokoontumispaikka. Vuodesta 1997 nuorisoseurassa touhunnut ja puheenjohtajanakin pariin otteeseen ahertanut Mika Lunki kertoo tyytyväisenä, että nykyisen johtokunnan ilme on nuorentunut.

Lisäksi yhdistys on saanut jäseniä kylän ulkopuolelta.

Työtunteja ja kilometrejä ei ole laskettu hyvölänrantasten talkoissa. Yhdessä on laajennettu nuorisoseuran taloa ja kerätty rahaa rakennusmateriaaleihin. Vuoden 1987 remonttiin seura sai opetusministeriön avustuksen.

Eivätkä kaikki talkoot ole suinkaan liittyneet nuorisoseuraan. Kyläläiset tekevät edelleen yhteistyötä ja auttavat toisiaan monenlaisissa asioissa.

Hyvölän Eräpojissa ja kylän maamiesseurassa vaikuttava Matti Keihäskoski kertoo, että viljelijät ostavat edelleen koneita yhteiskäyttöön. Lunkillakin on siitä kokemusta:

– Kaksi isäntää saattaa päättää, että osta sinä tuo kone, niin minä ostan tuon. Molemmat säästävät yhden työkoneen verran.

Tällainen käytäntö ei ole enää arkipäivää suomalaisilla maaseutukylillä. Yksityisyyden suoja on kohonnut muuriksi, jonka yli ei uskalleta astua. Kyläilykulttuuri on Hyvölänrannallakin kuihtumaan päin.

– Minä juttelin yhden vanhan kyläläisen kanssa. Hän kaipaili kotiinsa vieraita, niin kuin ennen vanhaan. Sanoin, että ei niitä tule, kertoo muorin lempinimellä tunnettu Raili Pehkonen.

Aarne Hyvärisellä on sentään tuoreita esimerkkejä siitä, että jotkut uskaltavat vielä poiketa pihaan ilman ennakkovaroitusta. Viime viikolla Hyvärisen pihassa pysähtyivät kolmet yllätysvieraat.

Hirvipeijaat houkuttelevat kylänväen yhteisen lihasopan äärelle syksyllä.

Nuorisoseuralaiset järjestävät pitkin vuotta omia tapahtumiaan, joissa nauru ja laulu raikaavat. Kesän aikana nähdään usein kaksi ja puoli tuntia kestävä kokoillan näytelmäkin, joka vetää väkeä laajemmalta alueelta.

– Se on kerta kaikkiaan amatöörihommaa, sellaista mummonmuusia, mutta ihmiset ovat katsoneet ja vieläpä taputtaneetkin, kuvailee Piirainen näytelmien tunnelmaa.

Hyvölänrannan tunnelmaa sävyttää leppoisuus. Näytelmiäkään ei harjoitella niin, että lopputulos olisi pelkkää ulkolukua.

Toisinaan käsikirjoitus saa tahattomia muutoksia kesken näytöksen, ja sekös huvittaa. Keinut ja muut hauskat näytökset säilyvät muistoissa vielä pitkään.

Hippo-hiihdot, vappuiltamat, äitienpäivät ja puurojuhlat pidetään vuodenkierron mukaan. Äitienpäiväjuhla on kaikkien kestisten yhteinen, sillä vastaavaa tilaisuutta ei järjestetä muilla kylillä.

Hyvölänrannalla toimii edelleen myös 4H-kerho. Paukkupakkasten aikaan pitopaikka vaihtuu nuorisoseuran talosta lasten koteihin.

Aktiiviset, Hyvölänrannan kaltaiset kylät ovat koko kunnan voimavara. Siikalatvan kunnan elinvoimalautakunta valitsee jatkossakin aktiivisen, kehittyvän paikan vuoden kyläksi.

Lautakunta voi valita saman kylän vuosi toisensa jälkeen tai olla nimeämättä yhtään kylää, jos tunnustukseen ei ole aihetta.

Kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas kertoi kotiseutujuhlassa, että valintatilanteessa Hyvölän eduksi laskettiin nuorten osallistujien määrä.

Kyläläisten näppituntuman mukaan Hyvölänrannan keski-ikä on saattanut viime vuosina jopa nuorentua.

Piiraisen mukaan kylän elinvoimaisuus näkyy nimen omaan voimallisessa maataloudessa. Kylällä on tehty sukupolvenvaihdoksia ja rakennettu uusia navettoja. Myös uusia omakotitaloja nousee parhaillaankin kylälle.

Hyvölänrantaset suhtautuvat toiveikkaasti kotikylänsä tulevaisuuteen - niin kuin ovat suhtautuneet aina. Pehkosen tietoon on tullut, että huhtikuussa 1980 ilmestyneessä Siikajokilaaksossa julkaistun runon takaa löytyy jo kyläläisten joukosta poistunut Arolan Martta eli Martta Kemppainen.

Hänen riiminsäkin todistavat, että Hyvölänranta on huomionosoituksensa ansainnut: ” Kylän kehitys kaikille myös on tärkeä. / Siksi työssä aina on pontta ja järkeä.”