Popparien sarjan voitti kärkikolmikon kuopus, eli Nella Voutilainen Karttulasta. Finaalikappaleena kappaleen Tapio.
Laulukilpailun voitot lähtivät kauas, pääesiintyjä saapui jurakaudelta
Keijo Makkonen
Pitkään ja hartaasti odotettu Hevisaurus veti Piippolan vaarin lastenlaulufestareille salin täydeltä vieraita.
SIIKALATVA/PIIPPOLA Lastenlaulu-etuliitettä ei kannata aliarvioida. Jo Piippolassa lastenlaulukilpailun viime vuonna voittaneen Iina Kangasharjun keikan aikana meininki oli kuin ”aikuistenlaulufestareilla”.
Tietyin parannuksin, luonnollisesti.
Siinä määrin kitaralla Kangasharjua säestänyt Jari Uutela huudatti yleisöä keikan viimeisenä kuullun Lintu-kappaleen aikana.
Sen jälkeen sunnuntain esiintyjäkaartin ykkösen keikkaa edeltävä tunti täytti Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston tapahtumakeskuksen juhlivista lapsiperheistä. Suurin syy, mikä juhlakansaa paikalle veti, näkyi esimerkiksi lasten paidoissa, kampauksissa ja kärsimättömissä uteluissa.
– Joko on Hevisaurus? kuului festarialueen joka kolkasta.
Lastenheviä soittavan yhtyeen noustessa lavalle ja jyristessä ympäri esiintymislavaa ei tarvinnut enää vastata. Lasten huutojen ja kiljunnan kanssa kilpaili vain liskojen lapsiystävälliset hevisovitukset, joiden tahtiin lasten oli hyvä pomppia ja tanssahdella.
Jurahevikauden vallatessa Piippolan, vahvistui myös mielikuva siitä, mikä lukee myös festareiden motossa; ”Lapsuus löytyy täältä”.
Yhtyeen jäsenten nimet tulivat pikkuväen suista kuin apteekin hyllyltä ja jokainen biisi sai aikaan raikuvat aplodit. Oman tuotannon lisäksi Hevisaurus esitti hevisovituksina vanhempia lastenlauluja, kuten Kolme iloista rosvoa, Kapteeni Koukku ja tietysti...
– Vaari se hoiteli liskojansa, hiiala hiiala hei!
Thunderstone-yhtyeen rumpalin, Mirka Rantasen, ideoima Hevisaurus päätti keikkansa tunnelmalliseen ”Hyvää yötä, viimeinen mammutti”-slovariin. Keikan jälkeen nimikirjoitukset olivat haluttua tavaraa, niitä näkyi lippiksissä ja paidoissakin.
– Tätä ei sitten saa ikinä pestä pois! eräs nimmarin metsästäjä opasti vanhempiaan.
laulukilpailun sarjoja oli tänä vuonna kaksi. Nuorempien, eli hattaroiden, voittajaksi kruunattiin 7-vuotias vantaalainen Hertta Niemi. Vanhempien, eli poppareiden sarjassa voittoon ylsi 8-vuotias Nella Voutilainen Karttulasta.
Voittajat kruunasi Talent-Iinanakin tunnettu Iina Kangasharju. Palkintoraatiin kuuluivat Piippolan vaarin lisäksi muun muassa lastenlaulun monitoimimies Jussi Rasinkangas.
Rasinkangas muistutti, että kuuden finaalistin laittaminen järjestykseen oli haastava tehtävä ja osittain makuasia, jossa pienet asiat ratkaisevat. Samalla hän kehui kilpailun tasoa ja ihaili muun muassa 5-vuotiaiden laulajien esiintymistaitoa.
– Kouluarvosanana kaikki finaalistit saisivat musiikista kympin, opettaja Rasinkangas kehaisi.
6-vuotias piippolalainen Elina Filppula sijoittui hattaroiden sarjassa hienosti kuudenneksi päästyään sunnuntain ensimmäiselle finaalikierrokselle. Lauantain semifinaalissa lauloi myös Ilona Nevala Laakkolasta.
Laulukilpailun raha- ja tavarapalkinnot oli sponsoroinut Siikalatvan kunta.
Festariohjelma oli Piippolassa muutenkin monipuolinen ja tasokas. Lauantain pääesiintyjinä olivat Pikku Kakkosestakin tuttu duo Mimi ja Kuku sekä jousisoittimin sävytetty Mikko Perkoila ja Vinkulelu-kokoonpano.
Konkarimuusikko Perkoila piti myös soitinrakennuskurssia, jossa tehtiin soittimia arkisista esineistä. Soittaminen onnistuu myös mehupillioboella tai sählypallo-okariinalla. Jälkimmäisellä taittui ainakin Finlandia melko sujuvasti.
Monipuolisesta ohjelmasta huolimatta monelle parasta antia taisi olla pomppulinna, liukumäki tai auditoriossa näytetyt elokuvat.
Piippolassa uskotaan vahvasti, että viime vuosien kasvaneesta lastentapahtumatarjonnasta huolimatta oma festari olisi Suomen paras. Festivaalin nyt ensimmäistä kertaa järjestäneessä Siikalatvan kulttuuri ry:ssä nähdään, että lasten tapahtumalle oli kysyntää maakunnassa ja Pohjois-Suomessa laajemminkin.
– Täytimme aukon ja ihmiset ovat pitäneet lasten ehdoilla tehdystä tapahtumasta, uskoo festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Määttä.
Ensi vuodelle haussa on vielä lisää sellaisia yrityksiä yhteistyökumppaneiksi, jotka jakavat yhteiset arvot ja näkevät tapahtuman mahdollisuutena vahvistaa alueen indentiteettiä ja elinvoimaa.
– Toivottavasti tätä kautta saamme tehtyä vielä piirun verran paremman festivaalin, Määttä visioi.
Myös yleisö äänesti jaloillaan Piippolan festarin puolesta. Hevisaurusta latsp,aam saliin olisi mahtunut enää kourallinen, joten ensi vuodelle on mietinnässä uudenlaisia ratkaisuja, joilla kasvavan festivaalin tarpeet saa täytettyä.